Page 14 - Marjaniemen Melojat ry

---->Jatkoa sivulta 11
Ölkyn parkkipaikalle. Olimme kanta- massa kanootteja vesille, kun samanai- kaisesti oli tulossa ranskalainen turisti- seurue. He vaikuttivat sangen hämmästyneiltä ja olimme heille kiitol- linen kuvauskohde.
Kuusamon puolella sijaitseva Julma - Ölkky on suurin kolmesta Suomessa ole- vista maan halkeamaan syntyneistä kanjonijärvistä. Sen pituus on noin 3km ja leveys kapeimmalla kohdalla noin 10m sekä syvyys 50m. Kallioiden korkeus kor- keimmalla kohdalla on noin 50 m. Niiden kohdalle on syntynyt repeämä, jota pit- kin huimapäisimmät voivat kiivetä yl- häällä olevaan onkaloon ns. “Pirun- kirkkoon”. Eteläpään jyrkältä seinämältä 1978 on löydetty pieni kalliomaalaus ns. Sateenkaarilähteen seutuvilta. Kuvia on kolme, joista kaksi esittää jonkinlaista tikku-ukkoa ja yksi hirveä. Arkeologi Mat- ti Huurteen mukaan hirvi on tehty sa- malla tavoin kuin Värikalliolla Somerjärvellä.
Meloessamme Julmalla Ölkyllä mielen valtasi syvä kunnioitus ja hartaus ainut- laatuisessa ympäristössä. Melonta jätti mieleen vahvan muistijäljen.
Suomussalmen Hossan värikallio
Siirsimme kanootit autojen katoille. Läh- dimme vaeltamaan merkattua polkua pitkin tavoitteena Somerjärven itä- päässä oleva “Kivikautinen Värikallio”. Matkaa kertyi vajaat 10 km. Osa Somerjärvestä on myös Kuusamon puo- lella. Värikallion edessä on ponttonisilta, josta käsi voi tutkia maalauksia. Piirroksista oli erotettavissa mm. ihmis- hahmoja (“tikku-ukkoja”), eläinhahmoja ja muita alkeellisia piirroksia. Viimeaikoi- na kalliomaalaukset ovat olleet vahvasti esillä kirjojen ja lehtiartikkelien muodos- sa. Myös internetin kautta löytyy moni- puolista tietoa. Kalliomaalausten kohtaa- minen oli mahtava kokemus ja aktivoi mielenkiintoa niihin.
Ilta oli jo vierähtänyt pitkälle. Sovimme, ettei nyt tingitä majoituksen tasosta.
Ajoimme Hossan Lomakeskukseen ja varasimme erikoistarjouksena majoitus- tilan, joka oli huoneistotasoinen saunan kera. Elämä hymyili taas.
Hossa - Juntusranta - Kiantajärven Laitasaari
Päätimme 19.7. aamulla, että seuraava tavoitteemme on Juntusranta, jonne on matkaa noin 30 km.
Sovimme, että Martti ja Pekka siirtävät autot Juntusrantaan. Ensin he veivät kuitenkin Arin ja minut Hossajoen Kuikkakoskelle, josta lähdimme melomaan kohti Juntusrantaa. Alku- osuuden kosket jätimme väliin. Aiemmin Hossajokea oli käytetty tukinuittoon ja sen vuoksi joki oli perattu kivistä.
Nyt joki oli saatettu alkuperäiseen tilaan, jotta kaloilla olisi kutu- ja suojapaikkoja. Tämä rajoitti joen käyttöä alkuosuudella veden ollessa matalalla. Noin puolenvä- lin jälkeen tai jo aiemmin joki muuttui rauhalliseksi ja helpoksi melottavaksi. Heti Tormuajärven keskikohdalta länteepäin jatkuvan joen jälkeen oli upealla paikalla laavu ja tulipaikka, jossa Arin kanssa nautimme lounaan ja keitimme kunnon “böönäkahvit” pakissa.
Martti ja Pekka tulivat meitä vastaan meloen alavirran puolella ennen Juntusjärveä. Yövyimme Juntusrannassa ja jatkoimme melontaa 20.7. seuraava- na tavoitteena Metsähallituksen Laita- saaren kämppä Kiantajärvellä. Kämppä oli tosi upea ja viihdyimme siellä 20.- 22.7. välisen ajan. Retkiemme perintei- siin on kuulunut Martin lettukestit. Eikä nytkään tehty poikkeusta.
Kämpältä käsin kävimme myös tutkimas- sa mm. Kiantajärven pohjoispään. Vali- tettavasti kaunis ja karu järvi on kärsi- nyt veden säännöstelystä voimatalou- den hyväksi.
Ämmänsaaren leirintäalueelle ja ohjelma Suomussalmi - Ämmänsaaressa 22. - 23.7
Tutustuimme Suomen talvisodan 1939 - 1940 Suomussalmen Raatteen tien
14
www.marjaniemenmelojat.fi