Page 16 - Marjaniemen Melojat ry

melomalla johtokajakissa. Hieman jännitti etuistuimella, aurinkopaneelin ja norppaviirin takana, kun alla ei ollutkaan tuttua ja turval- lista Hilla-kajakkia.
Johtokajakissa sain käyttööni puisen laka- tun melan, joka harmittavasti liukui käsissäni. Onneksi takana istunut vetäjä Pauli ”Pali” kärsivällisesti opasti oikean melontarytmin löy- tämiseksi. Leena ja Tarja melovat suurimman osan aikaa vierellä ”henkisenä tukena”. Kesä- yön hämärä muistutti pilvistä päivää, joten näki hyvin meloa. Melojina annoimme yörauhan rannoilla olijoille, joten ajoittain ympärillämme kuului vain hiljaisia rytmittäisiä ääniä melojen osuessa veteen. Matkan varrella rantauduimme hiekalle taukoa pitämään ja eväitä syömään.
Seuraavan yönä taisin nähdä untakin kysei- sestä kukkapellosta.
Taivalkosken voimalaitos näkyi edes- sämme aluksi pienenä pisteenä, joka sitten vähitellen suureni suurenemistaan. Rantau- duimme vasemmalle rannalle ennen koskea. Sain toisen pinssin muistoksi johtokajakissa melomisesta.
20 Taivalkoski — Keminmaa ( 18km )
Arkko ja Terttu T. meloivat seuraavan klo. 8 alkaneen osuuden niin etuajassa, ettemme ehtineet edes rannalle vastaanottajiksi.
21. Keminmaa — Tornio ( 16 km )
Osuudelle Keminmaalta Tornioon, Leton venesatamaan lähdin Arvon kanssa klo. 13.30. Tähän paikoitellen
tihkusateessa melot- tuun osuuteen liittyi
meriosuus. Ohjeis- tuksessa
suositeltiin meri- kokemusta omaaville. Joen virtaus oli taas
niin runsas, että johtokajakin piti
kuljettaa meitä kier- toreiteille. Kelluntatauko oli myös tavallista pidempi,
jonka aikana kuulimme asiaa mm. vesiensuojelusta.
20. Tornio — Tornio, leirintäalue ( 9 km )
Leton venesatamasta Tornion leirintäalueelle klo. 18 lähtivät melomaan Leena ja Arvo Hilla
Matkalla näimme asumattomien osuuksien lisäksi rannan tuntumassa vanhoja ja uusia rakennuksia. Mieleeni jäi eräs pihapiiri van- hoine harmaantuvine hirsirakennuksineen, valkoisena kukkivien koiranputkien keskellä.
16 Marjaniemen vesiltä 1/2014