Page 14 - Marjaniemen Melojat ry
P. 14
Retki-ilta
Maanantaina 13.3. pidettiin MaMen korjauspajalla Vuosaaressa retkien infoilta. Paikalle kokoontui 16 retkistä kiinnostunutta mamelaista, joukossa vasta seuraan liittyneitä, kymmeniä vuosia seurassa toimineita konkareita ja kaikkea siltä väliltä. Retki-ilta
aloitettiin osallistujien esittelyllä, jossa tuli esiin retkikokemusten kirjavuus: joillakin ei ollut lainkaan kokemusta melontaretkistä, joku oli tehnyt kavereiden kanssa lyhyitä parin yön retkiä ja joillekin melontakauden aikana retkikilometrejä kertyy vuosittain tuhat.
Seuran järjestämistä retkistä
Erilaisista seuran retkistä ja niiden vaatimuksista kertoi Satu Ojanperä. Retken onnistumisen kannalta on tärkeää tiedostaa omat taidot, kokemus ja varusteet retkipäätöstä tehdessä. Näin voi varmistua siitä että on oikealla retkellä ja että retkikokemuksesta tulee nautittava. Luonnol- lisesti retken pituus, päivämatkat, olosuhteet ja melontavauhti vaikuttavat päätökseen millaiselle retkelle kannattaa lähteä.
Kymmenisen vuotta sitten laadittiin MaMelle retkien vaativuusluokittelu, jonka avulla voi varmistaa onko retken vaatimustaso itselle sopiva. Retket jaettiin kolmeen ryhmään helpot, keskivaativat ja vaativat retket. Helpot retket ovat 1-2 yön retkiä lämpimän veden ja kesäisten ilmojen aikaan suojaisia reittejä myöten. Keskivaativien retkien pituus vaihtelee 3-4 päivästä viik- koon ja ne melotaan kesäisissä olosuhteissa, suojaisilla saaristoreiteillä tai sisävesillä. Keväisiin ja syksyisiin olosuhteisiin sijoittuvilla vaativilla retkillä (kuten Virolahti ja Hanko) on isoja selkiä ylitettävänä. Kevään Virolahti-retken plussaa ovat pitkät päivät ja miinusta kylmä vesi kun taas syksyn Hanko-retkellä miinusta ovat lyhyet päivät sekä plussaa lämmin merivesi ja pitkät yöunet. Retkien vaativuusluokittelu on kuitenkin vain suuntaa antava. Sääolosuhteet, kuten vasta- tai myötätuuli, jatkuva sade tai auringonpaiste, voivat tehdä helposta retkestä vaativamman ja vaativasta retkestä helpomman.
Vilkkaassa keskustelussa nostettiin esiin se kuinka tärkeää on, että retken vetäjä osaa ja uskaltaa sanoa onko retki ko. henkilölle sopiva ja tehdä käytännön tilanteissa vaikeitakin päätöksiä (esim. reitin muuttaminen sääolosuhteiden vuoksi). Retkelle osallistujan puolelta tuotiin esiin kollektiivinen toisista huolehtiminen. Samoin painotettiin jokaisen retkelle lähtijän henkilökohtaista vastuuta, itsenäistä toimintaa ja toisten huomioon ottamista. Kartan lukutaito, etukäteen sovitut etapit ja varasuunnitelmat esim. selkien ylityksissä koettiin myös tärkeiksi. Retkien vaativuusluokittelu löytyy retkijaoston sivuilta. Sivuilla olevissa liitteissä Lähtisinkö retkelle ja Retkipalaveri on myös hyödyllistä tietoa kun suunnittelee melontaret- kelle lähtöä.
Retkien varusteista
Melontaretkeilyssä tarvittavia varusteita on hankittu jonkin verran yhteiseen käyttöön. Allekir- joittanut raotti hieman retkijaoston kaappia ja arkkua, joista löytyy muutama tyhjennyspumppu, useampia sokkopeittoja, pari varamelaa sekä heitto- ja hinausköysiä lainattavaksi seuran järjestämille retkille. Leiriytymistä varten on lainattavissa muutamia telttoja, kaksi retkikeitintä
14 Marjaniemen vesiltä 1/2017


































































































   12   13   14   15   16