Page 12 - Marjaniemen Melojat ry

Joutsen - melojien ystävä?
”Meloin rauhallisesti huhtikuisena iltana Mar- janiemen ja Ison Koivusaaren välisessä sal- messa. Aivan yllättäen ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta havaitsin kyhmyjoutsenen liitävän kanoottiani kohti. En ollut havainnnut lintua aikaisemmin ja uskoisin sen valinneen minut kohteekseen jostakin kauempaa ja ol- leen jo lennossa pitemmän matkan ennen kuin tein siitä havainnon. Se oli noin 15-20 metrin päässä kanootistani, joten en ehtinyt juuri reagoida tai asettua puolustukseen esim. melaa nostamalla.
Seurasin hämmentyneenä mitä oli tapahtu- massa. Se syöksyi kanoottia kohti muuttamat- ta lentosuuntaansa. Hetkeä myöhemmin joutsenen räpyläjalat kopahtivat kanoottini. Kuului voimakas pamahtava ääni kosketuk- sen tapahtuessa. Lintu laskeutui veteen 5-10 metrin päähän
Muistin Mauri Harjapään vain puolituntia ai- kaisemmin puhelimessa kertoneen ilmeisesti saman yksilön uhkaavasta käytöksestä edel- lisenä iltana. En siis halunnut jäädä tarkem- min selvittämään mitä joutsen seuraavaksi tekisi vaan kiirehdin reippaasti meloen kohti Marjaniemen Melojien vajaa, joka sijaitsi muutaman sadan metrin päässä. Sivusilmin sain takaani sen vaikutelman, että joutsen vie- lä seurasi hetken minua, mutta tästä en ole aivan varma.” (Kari Eskola 18.4.2004 heti vä- likohtauksen jälkeen)
Häiriköivä joutsen lähivesillä
Seuran vajan tuntumassa on ollut jo useam- man kesän ajan aika ajoin agressiivisesti käyttäytynyt kyhmyjoutsen. Myös tänä ke- väänä havaintoja joutsenen häirik- kömäisestä käytöksestä on kertynyt näyttöä. Pahimmillaan joutsen on ”hyökännyt pääl- le”, kuten Kari Eskolan kertomuksestakin selviää.
Joutsenen käytös on kuitenkin kosima-ajan mentyä rauhoittunut. Siitä tuskin muodos- tuu uhkaa melojille, mutta täytyy muistaa,
Marjo Hynninen ja Kari Eskola että joutsen puolustutuu, jos se kokee itsen- sä uhatuksi tai häirityksi. ”Ilmeisesti vajaranta sijaitsee niin lähellä joutsenen reviirillä, että se kokee melojat itselleen uh- kaksi. Kaupunkijoutsenet saattavat viihtyä hyvinkin lähellä ihmisiä ja asutusta”, kertoo Birdlife Suomi ry:n suojelu- ja tutkimuspääl-
likkö Teemu Lehtiniemi.
Joutsenen karkoittaminen on vai- keaa
”Usein joutsenet jättävät melojat rauhaan ja elävät sovussa ihmisten kanssa kaupun- kiolosuhteissakin.Tässä tapauksessa kysees- sä saattaa olla häiriintynyt yksilö tai sitten vajaranta sijaitsee vain liian lähellä joutsenen pesäpaikkaa” , selventää Lehti- niemi. ”Vai olisiko joutsen riiaamassa kanoottia?” hän naurahtaa.
”Ongelmalliseksi asian tekee se, että kyhmyjoutsen on rauhoitettu eläin, jonka tappaminen tai vahingoittaminen voi joh- taa useiden satojen eurojen sakkoihin”, ker- too Lehtiniemi. ”Harmillista tässä tapaukses- sa on myös se, että joutsen on uskollinen omalle pesäpaikalleen lähes koko elinikänsä ajan.” Joutsenen seurasta tullaan siis varmasti”nauttimaan” tulevinakin kesinä.
”Mitään poppaskonsteja joutsenten karkoittamiselle ei ole. Jos keväällä huomaa joutsenen rakentavan pesää vajarannan lä- hettyville, niin voi kokeilla häätää sitä pois pitämällä melua ja toimintaa pesäpaikan lähettyvillä. Ehkä joutsenperhe katsoo, että jostakin muualta saattaisi löytyä rauhaisampi pesäpaikka. Kaupunki- joutsenet ovat kyllä tosin tottuneet melko kovaan meluun”, neuvoo Lehtiniemi.
“Tärkeää on myös se, että joutsenia ei syötetä.Tällöin ne saattavat tulla jopa vielä- kin tuttavallisemmiksi.”
Paras tapa puolustautua on kier- tää joutsen kaukaa
Teemu Lehtiniemi ei osaa antaa yleispätevää
12
Marjaniemen vesiltä