Page 20 - Marjaniemen Melojat ry

tia perille, yhteensä 41 km. Vierasvenelaiturin toimisto oli juuri ennen tuloamme suljettu. Kar- tan mukaan telttapaikka olisi läheisen kivi- harjanteen päässä oleva saareke, mutta siellä vas- taan tuli valkoposkihan- hiarmeija, joten käänsim- me kajakkimme suosiolla huoltolaituria kohti. Sii- hen viereen rantauduim- me ja laiturin toiselta puolelta löytyi aho- mansikoiden keskeltä kah- delle teltalle sopivat pai- kat.
Valmista-essamme illal-
lista kajak-kien luona
kuului telttojen puolelta yhtäkkiä kova pamaus. Arkon ja Tertun ilmapatja puhkesi! Onneksi heillä oli varusteissa istuinpehmusteita patjaksi.
30.6.2008 Maanantaiaamun aurinko hävisi harmaan pilviverhon taakse ja tuu- li yltyi, teltta oli syytä koota yhdessä nopeasti. Kuuluisia Jurmon pyöreitä ki- viä piti tietenkin kerätä - kajakin painoksi. Saarikierros typistyi kalliolle kiipeämiseen ja rantautuvan risteilyalus Kristina Brahen katseluun. Vierasvene- sataman vieressä on pieni museo, jossa kerrotaan Jurmon historiasta, pieni matkamuistomyymälä ja pulloilla ”tape- toitu” Kaffela. Jurmon kylään emme läh- teneet kävelemään, koska sääennuste lupasi tuulen voimistuvan. Katselimme hetken kalastajien verkonperkausta iso- jen lokkien hyöriessä ympärillä kampelasaaliin toivossa.
Ostimme saaristolaisleipää matkaevääksi ja lähdimme klo 12 sivumyötäaallokossa kohti pohjoista. Arkko ja Terttu ehtivät lähteä ajoissa, mutta Leenan ja minun piti odottaa yhteysalus m/s Eivorin käyn- nin ajan laiturin suojassa - potkuriaalto oli sen verran voimakas, ettei sitä olisi ”2-tahti” -moottorilla voittanut. Meloimme Jurmon suojassa kohti koillista sivumyötäisessä ja sitten loppu- matka myötäaallokossa. Aallon pohjalla ollessa ei aina toista kajakkia näkynyt.
Ytterskärin pohjoispuolella pidimme pienen levähdystauon kajakeissa istuen. Muuta veneliikennettä ei muutaman purjeveneen lisäksi näkynyt. Maatauko- paikaksi Arkko oli valinnut Björkön. Rantauduimme suojaisaan lahteen ja kävimme ihailemassa maisemia kallioil- la. Löysimme sisäjärven, jonka ympärillä kulkee merkitty luontopolku. Maistelimme variksenmarjoja, lakat oli- vat vielä vähän raakoja.. sääkin selkeni ja aurinko näyttäytyi välillä pilvien lomas- ta. Saaressa oli Metsähallituksen toimes- ta pystytetty selkeä kartta alueesta, grillauspaikka ja tukevat penkit pöytineen. Laatikossa oli Björköstä ker- tovat vihkot (suomen, ruotsin ja englanninkielisinä), sekä ”vieraskirja”.
Jatkoimme matkaa ja saavuimme Nötön vierasvenesataman luo. Vastapäätä sitä näytti olevan sopiva saari hiekkarantoineen, joten käänsimme keulat sitä kohti. Terttu T. ilman lippistä joutui yhtäkkiä hyökkäyksen kohteek- si, kun tiirat olivat sitä mieltä, että saari on heidän. Pohjoisrannan jätimme suo- siolla linnuille ja rantauduimme itä- puolen hiekkarantaan. Paikka oli mitä mainioin leiriytymiseen, kunhan muistimme pysyä ”omalla” puolella. Ko. saari on muuten virallisestikin lintusaari eli Gåsholmen. Arkko löysi metsittyneen suojaisan hiekkakuopan meille
20
www.marjaniemenmelojat.fi
Arkko Lilja