Page 5 - Marjaniemen Melojat ry

pohjoispuolelta Hiidenmaalle ja samoin sen länsipään kautta ympäri, saaren pohjoisrantaa
pitkin mantereelle Haap-
saluun, kaikkiaan lähes
500 kilometriä. Muun
muassa merkittävän
suuret murtuvat aallot
ovat osa tuota paikoin hyytävää retkikertomusta.
Siellä myös dokumentoitiin utelias hylje, joka kiipesi kajakin kannelle.
Pieni Vilsandin melonta
Jo karttoja katsomalla oli selvää, että meitä houkutti eniten Vilsandin kansallispuisto. Ajoimme siis sinne, Kihelkonnan kylän ran- taan rapiat kaksi kilometriä mukulakivitietä kirkolta ja purimme tavarat autosta. Kan- sallispuiston opastuskeskus on 1500-luvulla perustetussa Loonan kartanossa lähettyvillä sisämaassa, siellä kävimme palatessa. Kansal- lispuiston näyttely on tehty hienosti muutama sata vuotta vanhaan rakennukseen. Ja kartanon
ravintolan tarjoilut olivat mainiot.
Pienessä Papissaaren satamassa oli läh- tömme aikaan juuri savustettu kampelaa ja juomavedet saimme ystävällisesti kaloja ostaessa. Satamassa oli selvästi eloa, vaikka rakennuskanta veikin ajassa taaksepäin ja elo oli rauhallista. Ensimmäisen maailmansodan entisten lentokonehallien vieressä kalastaja puhdisti verkkojaan painepesurilla, veneitä, autoja ja ahomansikoita oli runsaasti.
Illan suussa pääsimme vesille, ja meloimme Vilsandin saaren lounaisimpaan leiripaikkaan.
Melomiseen liian tuulinen päivä kului mainiosti Vilsandin saarella, kalkkikivisellä polullamme oli muun muassa kymmeniä lampaita. Teltta hiekkarannalla, jossa hiukan haisevaa levää, nurmikkoakin olisi ollut tarjolla. Kuva: Markku Kulmala
Kovan tuulen takia pääsimme heti viettä- mään seuraavan päivän tässä kuusi kilometriä pitkässä saaressa. Päivä oli erinomainen: kasvil- lisuus, majakka, vanha meripelastusvaja, rantaa myöten lammaslaitumella rantaniityllä kulkeva polku ja muu saareen tutustuminen oli hie- noa, kun muutoinkaan ei melontakilometrejä ollut luvassa erityisen suurta määrää. Saarella on jonkin verran ympärivuotuisia asukkaita ja nautoja laitumella, luvut vaihtelevat lähteen mukaan.
Kansallispuistossa pitäisi käyttää vain merkittyjä leiripaikkoja, vaan esimerkiksi ret- ken lopulla emme yksinkertaisesti päässeet kajakeilla rannan mataluuden ja lintujen mää- rän vuoksi Pikku-Vilsandin (Väike-Vilsandi) eteläpuolella olevaan leiripaikkaan. Se lienee tavoitettavissa vain maistapäin. Jalkaisin siitä pitäisi voida kulkea saarijonoa pitkin polkua kaakkoon mantereelle, tosin kuulemma vain
Marjaniemen vesiltä 2/2013 5