Page 17 - Marjaniemen Melojat ry

Erämään ilta on kääntynyt retkeläisten viimeiseksi yöksi.
lainen eräopas Riitta Heikkinen kertoi, että edellisellä viikolla siitä oli mennyt pari melojaa edestakaisin ongelmitta. Perinteisti järveltä toiselle on menty soutaen.
Mielemme paloi kiellettyyn, katso- maan Uhtuaa (Kalevalaa) ja päätimme uhmata viisaampien neuvoja. Edellisel- lä seuran retkellä eivät siis olleet laske- neet Alajärven kautta Keski-Kuittijärvelle.
Edellisen yön vietimme pitkänomaisen hiekan muodostaman harjusaaren ran- nalla. Vastapäinen paratiisiranta oli venäläismelojien valtaama, mutta mei- dänkin rantamme täytti kyllä hienon leiripaikan tunnusmerkit. Kaksi kourallis- ta variksenmarjoja aamupuuroon tuli kerättyä siinä istualtaan vettä keittäessä. Jännittyneinä spekuloimme seuraavan
päivän uhkarohkeaa suunnitelmaa.
Valtuutimme nelikostamme kokeneimman Jarin kärkeen, ainoa jolla oli jonkinlaista kokemusta kosken laske- misesta, kertoi menneensä alas koskes- ta pää pohjaa kohti. Tiesimme, että pu- dotusta olisi ja ehkä kolmessa erässä. Kokeneimmat edessä ja takana, kaksi koskia koluamatonta keskellä läksimme sydän pamppaillen kohti laskua. Ensim- mäinen lasku meni ohi ennen kuin eh- dimme edes tajuta. Virta oli kova ja vei suoraan alas. Kiviä ei pinnassa ollut. Vesi oli niin korkealla, että tiivis rantapöheikkö oli veden vallassa. Ei siis ollut myöskään rantautumismahdollisuutta, jos joku oli- si kaatunut. Huokasimme helpotukses- ta ja lähestymme seuraavaa laskua. Jari
Marjaniemen vesiltä 4/2007
17
Marjut Helminen