Page 12 - Marjaniemen Melojat ry

TEKSTI KARI PÖYHÖNEN
Kolme kertaa kuuhun ja
tOakaisin len tehnyt Marjaniemen Melojista
tonnarisuklaaleivoksilla. Leivoksen eteen kannatti kyllä meloa, se oli sen verran hyvä ja iso leivos. Tonnarikunniakirjoja on jaettu kaiken kaikkiaan 820 kertaa.
Olen kehittänyt verkkoarkistoa varten uusia vertailukohtia, esimerkiksi yksittäi- sen melojan kokonaiskilometrien määrän. Listan ensimmäisellä on reilut 80 000 ki- lometriä takana ja lisää on tulossa, kakko- selle ja kolmoselle on kertynyt 66 000 ja 43 000 kilometriä. Ja kaikkien melojien kokonaiskilometrien määrä se vasta mah- tava onkin, kyllä 37 vuoden aikana kertyy matkaa! Kilometrejä on vuosina 1978–2014 kertynyt yli 2 335 000. Ei sillä vielä Marsiin melota, mutta kuussa on käyty kolme kertaa. Tähän on tarvittu 788 melojaa, ja heistä on 161 tonnaria, joista joillakin on useampi kunniakirja.
Vuositason keskiarvo on 47 255 kilomet- riä, 3 070 käyntiä ja 21 tonnaria. Meidän pitää ryhdistäytyä, jos aiomme saavuttaa kolmen miljoonan kilometrin rajapyykin vuonna 2025 eli seuraavana juhlavuonna!
2030 kertaa Villingin ympäri
Ensimmäinen Pääkaupunkimelonta järjes- tettiin vuonna 1980. Alun perin se ideoi- tiin retkikajakeilla tapahtuvaksi avoimeksi kuntomelontatapahtumaksi, joka melo- taan Villingin ympäri. Vartiosaaren kierto oli tarkoitettu avokanooteille ja nuorisolle. Pitkän aikaa näin olikin ja Villingin kier- toon (17 km) osallistui enemmän melojia kuin Vartiosaaren kiertoon (8 km).
Kun kuntokajakkeja alkoi tulla kotimaan markkinoille 90-luvun alussa, siirtyi osa pääkaupunkimelojista kevyempiin ja no- peampiin kajakkeihin. Villingin kiertäjät
vähenivät ja Vartiosaaren kierrosta tuli suo- sittu pikamatka.
Nopeat menijät eivät kuitenkaan ole täy- sin hylänneet Villingin kiertoa, monesti on ollut tiukkoja kilpailuja reitin voitosta tai ennätyksestä. Tosin ajat eivät ole vertailu- kelpoisia kajakkien sekä sääolojen erilaisuu- den vuoksi. Jos 80-luvulla on Käyrän työsiir- tolan valmistamalla ekkukajakilla melottu
Villingin ympäri alle 1 h 30 min, niin se on kova aika. Nykyisillä kuntokajakeilla täytyy meloa vähintään kymmenen minuuttia no- peammin, jotta ajan voi sanoa olevan yhtä kova. Ekku painoi yli 20 kg, nykyiset kun- tokajakit painavat noin 12 kg.
Pääkaupunkimelonnalla on uskolli- sia osallistujia niin omasta kuin muis- takin seuroista, sen osoittavat osallistu- miskerrat. Yli 30 kertaa osallistuneita on kolme ja yli 20 kertaa osallistuneita 15. Pääkaupunkimelontaan on osallistuttu ulko- maita myöten. 80-luvulla Lufthansan henki- lökunta oli useamman osallistujan voimalla mukana monena vuonna. Silloin oli myös- kin mukana hiukan kaupankäyntiä: he toivat Saksasta meloja ja me ostimme ne seuralle. 90-luvulla Viipurin Turistiklubin melojat tu- livat mukaan tapahtumaan, ja he ovat osal- listuvat siihen aktiivisesti myös 2000-luvulla.
Pääkaupunkimelonnan osallistumisak- tiivisuus on suorastaan mykistävää, kun sitä katsoo numeroiden valossa. 1 203 henkilöä on osallistunut 3 439 kertaa Pääkaupunkimelontaan, eli reilut sata osal- listujaa joka vuosi. Villinki on kierretty 2 030 kertaa erilaisilla kajakeilla, Vartiosaari vastaavasti 1 409 kertaa. Uusia osallistujia on ollut vuosittain reilut 30, joten tapahtu- man tulevaisuus lienee taattu.
verkkoarkiston, josta löytyy moni-
puolista tietoa seuran perustami- sesta lähtien. Tässä artikkelissa käsitellään hikiviivaa ja Pääkaupunkimelontaa verkko- arkistosta löytyvien tietojen valossa.
47 255 melontakilometriä vuodessa
Marjaniemen Melojat aloittivat hikivii- van vetämisen säännöllisesti ensimmäise- nä Suomessa vuonna 1978. Viipurilaisilla Sinimelojilla oli vuonna 1937 samantapai- nen kilometrikilpailu. Silloinen voittaja me- loi yli 1800 kilometriä ja yli tuhat kilometriä meloneita (eli tonnareita) oli kuusi, joista yksi oli nainen.
Hikiviivan alkuperäinen tarkoitus oli in- nostaa jäsenistöä melomaan ja kilpailemaan melontakilometreistä. Ja hyvin on hikiviiva innostanutkin, jäsenten välinen kilomet- rikilpailu on jokavuotista. Hikiviivataulu löytyy vajan seinältä: itse kukin voi kir- joittaa siihen nimensä ja ryhtyä vetämään viivaa omista melontakilometreistään. Kilometrikilpailun pisteet ja hikimaljan saaja lasketaan vuosittain oman laskukaa- vansa perusteella. Lopputulos muodostuu melotuista kilometreistä ja melontakerrois- ta, ja laskukaava on melontakilometrit/10+ käyntikerrat=pisteet.
Aikanaan koskimelojat saivat oman ta- pansa hikiviivan laskemiseen, yksi tunti pul- jausta vastasi kuutta kilometriä melontaa.
Vajarannan irvileuat lisäsivät laskutapoja, yksi tunti keinumista vastasi viittä kilomet- riä melontaa.
Tonnarit palkitaan vuosittain kunnia- kirjoilla ja seinäkalentereilla, aikaisemmin
12
Vuosina 1978–2014 mamelaiset ovat hikiviivatilastojen mukaan meloneet yhteensä 2 335 000 kilometriä.
Se on kolme kertaa kuuhun ja takaisin.