Page 14 - Marjaniemen Melojat ry
P. 14
Navigointitietoa melojille
Oletko joskus meloessasi ulkona merellä ajatellut, että lisätieto navigoinnista voi- si olla paikallaan? Nyt tuon tiedon hank- kimiseen oli mahdollisuus. MaMe järjesti navigoinnin perusteita käsittelevän koulutusiltapäivän Vuosaaren Urheiluta- lolla 20. maaliskuuta.
Tässä tilaisuuden antia.
KOMPASSIN KÄYTTÖ NAVIGOINTIIN
Vesillä liikkuessa tieto senhetkisestä olin- paikasta on tärkeä. Siihen vaikuttaa mo- nia tekijöitä, joista merkityksellisiä ovat mm. aallokko, tuuli, liikkumisrajoitukset, kulkunopeus, syväys ja kulkuvesi (kivet, syvyys, pohjan laatu).
Melojan kannalta katsoen lista on kuiten- kin huomattavasti lyhyempi. Kanootin syväys on lähes olematon ja keskimää- räinen kulkunopeus reilusti veneitä pie- nempi, joten jäljelle jää aallokko, tuuli ja liikkumisrajoitukset. Lähes kaikille vesil- lä kulkijoille on kuitenkin yhteistä tarve arvioida saapumisaika kohteeseen, mut- ta vieläkin tärkeämpää on tietää olin- paikka ja kuinka toimia vaikeissa olosuh- teista, joista sumu ja pimeys ovat yleisimmät.
Näkemäesteen vallitessa tapahtuu melojan kätisyydestä riippuen lähes poik- keuksetta, että kanootti kääntyy pikku- hiljaa joko vasemmalle tai oikealle. Siitä saa hyvän tuntuman jos meloo riittävän pitkään silmät kiinni.
Navigoinnissa on kyse olinpaikan määrit- tämisestä tavalla tai toisella. Monesti sii- hen riittää kartan vertaaminen maise- maan, mutta järkevä meloja varustautuu erityisesti pidempiin melontoihin kompas- silla vaikka mukana olisikin esimerkiksi GPS-vastaanotin; kompassista kun ei lopu sähkö. Kompasseja on monenlaisia, kajakin kanteenkin kiinnitettäviä, mutta tavallisella suunnistuskompassilla pärjää oikein hyvin kunhan vain osaa käyttää sitä.
Kyseessä on muutama yksinkertainen toimenpide, jotka käyn tässä läpi lyhyen piirroskuvasarjan avulla.
Hannu Helminen
Aloitamme suunnittelemalla reitin kar- talla. Kuvassa 1 on suunnitelma meloa pieneltä saarelta isommalla saarella ole- vaan lahteen. Seuraavaksi asetamme kompas-sin suuntasivun (usein pitkän si- vun) reitin mukaisesti niin, että kompassin rungossa oleva nuoli osoittaa haluttuun suuntaan kartalla. Lähes poik- keuksetta karttoihin on piirretty pysty- suoria ns. longitudi- eli pituusasteviivoja, jotka ovat suunnassa maantieteellinen pohjoinen - maantieteellinen etelä. Ellei toisin ole merkitty, kartan yläosa osoittaa maantieteelliseen pohjoiseen.
Kompassia paikallaan pitäen käänne- tään läpinäkyvässä kannessa oleva hahlo (kaksi vierekkäistä heijastavaa viivaa) kohti kartan yläosaa. Liike on merkitty kuvaan 1 kirjaimella A. Näin tehden kääntyvät myös kompassin pohjassa olevat kohdistusviivat. Tavoi- te on saada ne yhdensuuntaisiksi kar- tan jonkin longitudiviivan kanssa. Kohta B kuvassa 2. hahlon keskikohta, jossa on usein viiva kannen sivussa, osoit- taa suunnittelemamme reitin suunnan arvon. Kohta C. kuvassa 2 suunta on noin 80 astetta. Mikäli olisimme saa- neet suunnaksi 260°, olisi kompassi
14
www.marjaniemenmelojat.fi


































































































   12   13   14   15   16