Page 15 - Marjaniemen Melojat ry

sen tärkeä. Jos yksittäinen etappi venäh- tää, kutsuu yksittäisiä melojia kiven- koloihin. Tuolloin koko ryhmän matka seu- raavaan varsinaiseen taukopaikkaan ve- nähtää puolella tai jopa tunnillakin. Ulkopuoliselle tarkkailijalle ryhmämme olisi voinut tarjota mielenkiintoisen tutkimuskohteen, sillä telttanaapu- ruudet muuttuivat pysyviksi maja- paikan vaihtumisista huolimatta. Löytyipä joukosta yksi tai kaksi nuuska- muikkustakin, jotka halusivat telttailla enemmän omassa rauhassa. Yhdessä kuitenkin sovimme, että juhlaretkestä tehtyä sosiologista tutkielmaa “sosiaa- liset suhteet melontaretkellä” ei jul- kaista. Sosiaaliseen elämään kuuluivat yhteinen juhlaillallinen MaMen perus- tamispäivänä 4.7. sekä seuraleikit. Jäl- kimmäisten kehittäjinä kunnostautuivat erityisesti viipurilaiset ystävämme Va- leri ja Natasha.
Sää oli puolellamme jopa niin pal- jon, että kuumuus uhkasi tulla on- gelmaksi. Heti Partakoskelta lähtiessä helle sai hien virtaamaan. Sunnuntai- aamuna aamuna Saimaa näytti parhaan ja kuumimman puolensa. Järvi oli plägä, kun tuulen virettäkään ei tuntunut. Au- rinko sen sijaan grillasi melojia, jotka vielä pitivät turvaohjeiden mukaisesti aukkopeittoja kiinni. Järven selällä kalastaneiden kuikkien elo taisi olla vii- leämpi kuin meidän. Viikon kuumimmat tunnit kiusasivat meitä maanantai-ilta- päivällä, kun ostostauon jälkeen jat- koimme Puumalasta eteenpäin. Aurinko
imi meistä hien ja energian. Tuuli ei hel- pottanut, eikä varjosta ollut tietoa. Onneksi tiistaista eteenpäin koimme ajoittain pientä tuulenvirettä. Aallokkomelonta Saimaalla jäi kuitenkin haaveeksi. Viikon aikana hellettä helpottivat uiminen ja reskutusharjoi- tukset, joissa jokainen todisti osaavansa nousta avustettuna vedestä kajakkiin. Lisäksi opettelimme melapussin käyttöä pelastautumisessa.
Helteen jälkeen nousee ukkonen ja näin kävi juhlaretkelläkin. Torstaina taivaalle kertyi pilviä ja iltapäivällä jostain taka- vasemmalta kuului ukkosen jyrinää. On-
neksi meloimme tuolloin kapeissa salmissa, joten pelkoa ukkosmyrskyyn joutumisesta isolla selällä ei ollut. Sateet ja ukkonen tuntuivat kiertävän meidät, kunnes vesi ympärillämme muuttui hopeiseksi kuuron piiskatessa järven- pintaa. Pian vesi vaihtui rakeiksi, jotka onneksi loppuivat nopeasti.
Melojan kekseliäisyyteen kuului, että
Petri Lempiäinen
Petri Lempiäinen
Juhlaillallinen valmistuu
Marjaniemen vesiltä 4/2005
15