Page 23 - Marjaniemen Melojat ry
P. 23
Viikkomelojia 2015. Etualalla virkistysjaoston vetäjä Staffan Lundström.
Onko vetäjistä ollut pulaa?
Marjut: Vetäjiä on riittänyt. Vetäjinä on ollut sellaisia, jotka ovat meloneet jo muutaman vuoden ja tunte- vat reitit paremmin. Staffan on ollut melkein joka kerta, kun minäkin olen ollut mukana. Koska melonta on aina samana viikonpäivänä, siihen osaa varata ajan. Samoin voi luottaa siihen, että aina lähdetään melomaan. Antti: Vajan ilmoitustaululla on lista, johon houkutellaan kokeneempia melojia merkitsemään itsensä vetäjiksi. Siksi minäkin olen ollut siellä aika ajoin mukana.
Miten taataan turvallisuus?
Staffan: Jokainen meloja tekee aina kajakilleen turvatarkastuksen. Vetäjillä on myös mukana hinausköysi, varamela ja tyhjennyspumppu. He sopivat tehtävät etukäteen eri tilanteiden varalle. Melottaessa pyritään liikkumaan turvallisesti eli melotaan väylän sivussa. Ennen väylän ylitystä keräännytään yhteen ja lähdetään ylitykseen sitten isompana ryhmänä. Peruskurssin suorittaminen ja siihen liittyvä pelastautumisharjoitus on nykyään pakollinen kaikille uusille melojille, mikä varmasti myös parantaa turvallisuutta. Viikkomelontojen ohjaajille on myös tehty kirjallinen turvaohje, jota tulee noudattaa.
Marjut: Kyllä kajakki voi kaatuakin. Kerran kun olimme Villingin salmessa, ohjaaja huusi minulle jotakin. Käännyin kuullakseni paremmin, pistin melan huonosti veteen ja kellahdin nurin. Olin niin nolona tilanteesta, että en antanut periksi. Mukana oli useita ensikertalaisia ja moni kehui jälkeenpäin, miten hyvä oli nähdä, että tosipaikan tullen merestä voi nousta takaisin kajakkiin. Isompi porukka lisää myös turvallisuuden tunnetta.
Haastatellut:
Staffan Lundström, virkistysmelontavastaava, liittynyt vuonna 2007.
Marjut Koskela, Vuoden 2014 Viikkomeloja, liittynyt vuonna 2010.
Antti Huhtamäki, ollut mukana MaMen järjestämissä nuorisoilloissa jo 1980-luvulla, mutta virallisesti liittynyt jäseneksi ja saanut avaimen 17-vuotiaana kesällä 1990.
23
KUVA HANNU HEDMAN