Page 24 - Marjaniemen Melojat ry

TEKSTI KATARIINA ERVASTI
Kilpaa
kellon
kanssa
Vuonna 2013 perustetun kuntomelontajaoston alku ja juuri on Jarkon kiinnostus kuntokajakkeja kohtaan.
SATA MELONTAPÄIVÄÄ VUODESSA
Jarkko Kyllönen, 37, on kuntomeloja, jolle kertyy vuodessa noin sata melon- tapäivää. Hän aloittaa melontakauden ”yleensä heti kun vajarannasta pääsee
jonkinlaiseen kelvolliseen avantoon” ja lopettaa syksyllä vesien jäädyttyä.
Jarkon ensimmäinen melontakesä vuonna 2009 oli kolea, ja melontaki- lometrejä kertyi alle sata. Jarkon mie-
leen painui kuitenkin unohtumattomasti Pääkaupunkimelonta, sillä hän yllätti itsensä ja meloi Villingin ympäri muutama sekunti alle kahden tunnin.
Toisena melontakesänään Jarkko me- loi jo innokkaammin ja etsiskeli mahdol- lisimman kevytkulkuista merikajakkia. Melontakoukkuun hän jäi uskaltauduttu- aan kokeilemaan Alvaria, joka on meri- kajakkeja kevyempi mutta kohtalaisen va- kaa Nelo Razor -kuntokajakki. Melominen kävi nyt nopeammin, vaivattomammin, ja
Alvarilla meloessa sai ”pieniä adrenaliinisy- käyksiä turvallisesti”.
Moni meloja pelkää noita pieniä ad- renaliinisykäyksiä ja kuvittelee kuntoka- jakkien käsittelyn vaativan suurta taitu- ruutta, eikä uskaltaudu edes kokeilemaan.
”Kuntokajakit ovat kieltämättä hieman kiik- keriä, mutta seuran helpoimmilla kunto- kajakeilla melominen on lähes jokaisen opittavissa”, kertoo Jarkko.
Kuntokajakkien viehättävin puoli on Jarkon mielestä nopeus. ”Jos tukevan-
puoleinen merikajakki kulkee ilman suu- rempaa vastusta 5–6 km/h, tukevakin kuntokajakki kulkee samoilla tehoilla noin 8 km/h. Merikajakin nopeutta on vaikea nostaa pitkäksi aikaa korkeam- maksi kuin tuo kevyen vastuksen nopeus. Kuntokajakin nopeus nousee tehoa nos- tettaessa, kunnes lopulta sekin saavuttaa oman kattonopeutensa.”
Kuntomelontajaoston synty
Kuntomelontajaoston toiminta alkoi sattu- malta ja vakiintui hiljalleen. Pitkän linjan kuntomeloja Kari Pöyhönen pani merkille Jarkon innostuksen ja kutsui Jarkon melo- maan hänen ja ystäviensä Hannu Paajasen ja Palle Rosenqvistin seurassa. Syksyn tul- len treenaamista ei lopetettu vaan naisten pukuhuone muunnettiin ergohuoneeksi, jossa säännöllistä melomista jatkettiin melontaergolla.
Virallisesti kuntomelontajaosto aloitti toimintansa vuonna 2013. Melontakaudella treenejä on pidetty kaksi kertaa viikossa, ja talvikaudella lajeina ovat olleet ergome- lonta ja sauvakävely.
Jaoston vetäjänä on toiminut Kari. Hän
sopiikin hyvin vetäjäksi, sillä hänen melon- tatietoutensa on mittava. 80-luvulla Kari meloi kilpaa, ja vuosikymmenten varrella hän on ollut aktiivisesti mukana MaMen kilpatoiminnassa, viimeksi 2000-luvun puolivälissä nuorten kilparyhmä Team Tahman vetäjänä. Kari on onnistunut houkuttelemaan kuntomelonnan pariin Jarkon lisäksi muitakin nuoria aikuisia, joita hän on koulinut innostuneesti ja määrätietoisesti.
Kuntomelojan mielenlaatu
Kuntomelojalle melonta on urheilulaji, jonka hän haluaa oppia mahdollisimman hyvin. Kuntomeloja viilaa melontatek- niikkaansa loputtomasti ja tavoittelee yhä parempaa melontatasapainoa yhä vaativim- milla kajakeilla. Jarkon mieleen ovat painu- neet ensimmäiset kerrat Marjaniemen sata- ma-altaan ulkopuolella Tiger-kilpayksilöllä ja Regina-kilpakaksikolla. ”Ne ovat hyvä osoitus siitä, että myöhemmälläkin iällä on mahdollista oppia melomaan melkoi- sia kajakkeja”, toteaa Jarkko.
Kuntomeloja tahtoo meloa lujaa, kos- ka kunto kohoaa parhaiten hikoilemalla.
24
Jarkko treenaa säännöllisesti myös kuntokaksikolla yhdessä vaimon- sa Reetta Kyllösen kanssa. ”Käyn toisinaan itsekseni aamulenkillä en- nen töitä ja illalla vielä Reetan kanssa kaksikkolenkillä.” Viime vuoden Pääkaupunkimelonnassa Jarkko ja Reetta olivatkin toiseksi nopeimpia
Vartiosaaren kiertäjiä, ja heidän edelleen ehti vain entinen kilpamelo- ja Unto Elo.
Jarkko kuuluu myös Helsingin Jyryn melontajaostoon ja meloo syyspi- meässä ja kovatuulisilla keleillä Vantaanjoella.
Jarkko ei kuitenkaan melo pelkillä kuntokajakeilla. Pariskunta viettää kesäisin aikaa Pohjanmaan rannikolla, ja sikäläisissä olosuhteissa on turvauduttava merikajakkiin. ”Pohjanmaalla ei ole saariston suojaa
samaan tapaan kuin Helsingissä.”
MaMen 80-vuotisjuhlavuoden alku on kulunut Jarkolta lonkan tä- hystysleikkauksesta toipuessa. Toistaiseksi on epävarmaa, pystyykö
Jarkko melomaan jatkossa yhtä paljon kuin ennen.