Page 43 - Marjaniemen Melojat ry

Aluksi seuralla oli vain Marjaniemen Melojat -nimiseltä seural- ta saatuja käytettyjä kajakkeja. Ne kelpasivat hyvin. Kuitenkin jo viidessä vuodessa saatiin koko melontakalusto uusittua. Tuolloin kajakkeja oli viisikymmentä. Myös nuorisolle sopivaa kalustoa hankittiin. Aluksi nuorisolle ja myöhemmin jopa päiväkoti-ikäi- sille järjestettiin koskimelontakursseja, jotka nykyisin luokitel- taisiin vaaralliseksi.
Kurssien ohjaajille riitti koulunopettajan pätevyys ja ohjaa- jina toimivat myös tavalliset seuran jäsenet. Nykyisenkaltaista viisiportaista koulutusta ei ollut. Kurssivalikoima oli varsin sup- pea: peruskursseja, jatkokursseja, laskutekniikan kursseja, free- stylekursseja, pelastuskursseja ja ensiapukursseja. Turvavarusteena olivat heikosti suojaava muovikypärä ja juuri ja juuri pinnalla pi- tävät kelluntaliivit.
Seuran perustajien ideana oli rakentaa tukikohta kaikkien kos- kimelojien käyttöön. Seuraan liittyikin paljon melojia ympäri Suomen. Vuonna 2015 jäsenmäärä oli yhä vaatimaton 190 hen- keä. Kahdeksankymmenen vuoden jälkeen voi sanoa, että idea kuitenkin toimi. Onhan seurasta kehittynyt koko Skandeuropan käsittävä tuhatpäinen yhteisö. Suuren yleisön ryntäys ryhmälii- kuntalajin pariin on pakottanut jäsenmäärän rajoittamiseen.
Turvaohjeiden mukainen anti-impact-melonta autoroll-kaja- keilla puskurivarmistetussa uomassa on tätä päivää. Alkuvuosien hurjapäiden Norjan melontareissut ovat onneksi jääneet histori- aan, eikä niitä turvaamattomia koskia sellaisenaan enää olisikaan. Kaiku menneisyydestä on seuran marginaalinen hc-perinnejaosto, joka käy säännöllisesti crashpaddaamassa contacteillaan Uralin valjastamattomissa koskissa. Se tuskin jatkuu pitkään.
Kohinan ensimmäiset puheenjohtajat
(vas. Antti Paavilainen, Rauli Kohvakka ja Jouni Turunen) koskiaiheisella kokkikurssilla. Ruuanlaittoon
liittyvät TV-ohjelmat saivat aikanaan kummallisia piirteitä
NÄIN SYNTYI KOHINA
Marjaniemen Melojissa heräsi kiinnostus koskimelontaan 1980- luvun alkupuolella. Seura alkoi järjestää yhteistyössä Kymen Melojien kanssa koskimelonnan viikonloppukursseja Kymijoella. Sieltä löy- tyivät lähimmät ja suurimmat vapaana virtaavat kosket Helsingin horisontista katsoen.
Tutustumiset koskimelonnan perusteisiin ja tekniikoihin toteutettiin Ahvion ja Pernoon koskissa, joiden aallokot kuuluvat Kymijoen suurimpiin. Kursseilla mamelaiset tapasivat yöpyä kosken vieressä sijaitsevan Ahvion koulun voimistelusalin lattialla. Yleensä näihin alkuvuosien koskimelontaharjoituksiin osallistui 10–20 innokasta
mamelaista.
Koskimelonta vakiintui vähitellen yhdeksi seuran virallisista me- lontalajeista, ja seura perusti oman jaoston koskimelontaa varten. Seuran koskikalustoa täydennettiin ja jaoston toiminta monipuolistui.
Tultaessa vuoteen 2006 oli koskijaostossa voimistunut näkemys, ettei jaoston toiminnan laajenemiselle ja tehostamiselle ollut enää riittäviä edellytyksiä MaMessa. Tämän johdosta koskijaosto päätti irrottautua MaMesta ja perustaa oman koskimelontaseuran, joka sai nimekseen Kohina.
Koskimelonta omana melontalajinaan päättyi tämän ratkaisun myötä MaMessa.
Kari Klemola
43