Page 10 - Marjaniemen Melojat ry

On lauantaiaamu ja lähdemme emännän kanssa vajarantaan. Osallis- tumme Eestiluodolle suuntautuvaan
päiväretkeen. Olemme aikaisin vajalla, jotta emäntä saa suosikkikajakkinsa Sadun. Emme ole ensimmäisiä rannassa, vaan jolla- kulla muullakin on sama tarve - saada tuttu menopeli allensa. Oma suosikkini on vielä kor- jauspukilla, joten otan Violan, joka on vastaava kajakki kuin Sirpa.
Pikkuhiljaa lähtijäporukka saapuu
rantaan ja valitsee kajakkinsa sekä melonta- varusteensa. Hurmeen Pekka kertoo tullessaan, että ota Sirpa ja että jätä Viola pukille, niin hän ottaa sen. Olen yllättynyt hänen mukaan- tulosta reissulle, mutta olen mielissäni, koska meloessa tutustuu ihmisiin eri tavalla kuin vaikka esimerkiksi vajalla ollessa. Jorma Wal- lendahr ilmestyy myös rannalle ja hänkin on lähdössä reissuun mukaan. Jälkikäteen ajat- telen, että Pekka on kuunnellut säätietoja ja tulee varmistamaan reissumme onnistumista.
Päivämelonnan vetäjänä toimii Terttu Pihlajamäki. Meitä on rannassa toistakym- mentä aamuvirkkua. Aurinko paistaa ja tuuli on leppoisaa, kun lähdemme ryhmänä kohti Ramsinsalmea. Mieleni on rauhallinen ja iloinen. Ramsinsalmessa katseeni kiinnittyy horisonttiin. Siellä on jotain epämääräistä, mutta en silloin vielä mieti, mitä se on. Pikku Leikosaari on ensimmäinen pysäh- dyspaikkamme. Osa porukasta nousee maihin luonnon kutsuessa – jännityksestä? Itse kierrän saaren ja pidän itseni vireänä. Horisontti näyt- tää edelleen epämääräiselle – onko se sumua, mietin?
Maissakävijät nousevat takaisin kajak- keihinsa ja jatkamme matkaa. Hattusaari näkyy, mutta eipä näy Eestiluotoa, mutta eipä myös- kään Tammaluotoa. Kartat ja kompassit esiin ja otamme suunnan Tammaluodolle. Pekka muis- tuttaa, että vierustoveri on nähtävä sumussa. Sumu saapuu yhtäkkiä ympärillemme ja näky- vyys muuttuu huonoksi.
Virkistysjaosto
— Sumuinen Eestiluoto 5.7.2014 —
10 Marjaniemen vesiltä 1/2015