Page 5 - MArjaniemen Melojat ry

Talkoolaiset osaavat ottaa myös rennosti. MaMen iloinen sekakuoro laulattaa talkoolaisia.
kin järjestöllä on oltava kirjanpito, koko- ustoiminnot ja muu järjestörutiini, Pekka Kuha muistuttaa.
Suuren seuran iso ongelma
MaMen kasvu alkoi 70-luvun puolivälis- tä ja nykyisin melontakurssin käynti on yksi jäsenyyden ehto. Satu Ojanperä poh- tii, että pienemmässä porukassa tekemi- sen vimma ja yhdessä olemisen ilo on suu- rempi kuin suuressa seurassa. – Kaupun- gilta haettiin rahaa vajan kunnostukseen ja vapaaehtoista työpanosta tarvittiin ra- kennustöissä ja kajakkien kunnostukses- sa. Kajakeille rakennettiin yhteisvoimin ulkoaitaus, Satu sanoo.
Kun suuren seuran rutiinit alkavat ka- saantua yhä harvempien harteille, aletaan miettiä, pitäisikö osa toiminnoista ostaa. – Vapaaehtoistoiminnan järjestäminen on suuren seuran iso ongelma. Pienem- män seuran pyörittäminen on helpompaa, kun kaikki ovat tuttuja. Nyt jäseniä on niin paljon, että kaikkia ei voi mitenkään tuntea, Mauri Harjapää toteaa. Mauri on yksi niitä, jotka ovat katselleet MaMen vaiheita monesta muustakin vinkkelistä kuin puheenjohtajan pallilta.
Talkoot ovat sosiaalinen tapahtuma
Talkoot ovat muuttaneet matkan varrella luonnettaan, mutta ne ovat edelleen tär- keä sosiaalinen tapahtuma. – Hauskin- ta on kun pääsee käyttämään omaa luo- vuuttaan ja ideoimaan erilaisia tapahtu- mia, jotka sitten toteutuvat. Esimerkiksi kauppatorimelonta syntyi, kun mietimme uusia toimintamuotoja kunto- ja retkime- lontaan, Satu Ojanperä toteaa.
MaMen talkoita Pekka Kuha pitää seu- ramme keskeisenä ominaispiirteenä. En- nen hankittiin rahaa myös tekemällä in- ventaareja ja siivouskeikkoja. Näitä pe- rinteitä on pisimpään vaalinut koskija- osto. Satu Ojanperä pohtii, että tekemäl- lä ihminen myös sitoutuu yhteisöön ja saa samalla itselleen energiaa.
Jampero Ojanperä muistuttaa, että va- paaehtoistoiminta tuntui luontevalta Ma- Messa, kun seuraan tuli paljon opiskeli- joita ja nuoria perheitä. – Heillä ei ollut varaa maksaa harrastuksestaan ja tuntui oikealta supistaa rahatalous mahdollisim- man pieneksi. Tuotimme toimintaa, johon saattoi osallistua käyttämättä rahaa, Jam- pero sanoo.
Harrastus halutaan pitää kohtuuhintaisena
Jos kaikki tai valtaosa MaMessa tehtä- västä vapaaehtoistyöstä tuotettaisiin os- topalveluina, jäsenmaksu nousisi reilus- ti ja joutuisimme miettimään myös kalus- ton käyttökorvauksia. – Uskon, että tal- koisiin ja muuhun vastuunottoon saatai- siin enemmän ihmisiä, jos jaksaisimme perustella tätä tarvetta sillä, että näin har- rastus pidetään kohtuuhintaisena, Pekka Hurme miettii.
Miten rahatalouden piirin laajentami- nen muuttaisi MaMen aivan ainutlaa- tuista ilmapiiriä? Nyt seuran kalustoa saa käyttää vajalta lähtevään melontaan ja seuran retkiin maksutta. Joihinkin kun- totapahtumiin osallistumista jopa tue- taan. – Monissa muissa seuroissa tapah- tumiin osallistumisesta peritään maksu, samoin kaluston käytöstä. Satu muistut- taa. – Raha on kaksiteräinen miekka. Toi- saalta on töitä, joita ei voi tehdä pelkäs- tään vapaaehtoisvoimin, kuten kajakki- aitauksen parantamissuunnitelma. Siihen on palkattava osaava urakoitsija, Mauri muistuttaa.
>>>
MaMe ~ 5